Tämän postauksen ajattelin pyhittää kokonaan Nikille, tai oikeastaan sille, mitä sen hampaille on tapahtunut.
Olimme siis noin kolme viikkoa sitten Teivon klinikalla, sillä meidän piti mennä sinne tarkastuskäynnille, koska kesällä ollessamme Teivossa Nikin kanssa lääkäri huomasi hampaissa hiukan sellaisia asioita mitkä olisi hyvä tarkistaa. Nikille päätettiin tehdä muutama toimenpide eli sen hammasvälejä porattiin ja alatakahampaita hiottiin, koska ne olivat kuulemma liian korkeat. Niki oli kiltisti toimenpiteiden ajan eikä ollut ongelmia.
Lääkärikäynnin jälkeen Niki ei syönyt rehua noin viiteen päivään, heinä kyllä maistui muttei muu ruoka. Ratsastin vasta kuuden päivän kuluttua lääkäristä. Silloin ei tuntunut mitään ihan kamalan poikkeavaa, ehkä se oli hiukan "herkkä" (ei siis ns. hyvällä tavalla) suusta, mutta ei ajateltu sitä sen kummemmin, koska oletettavasti suu voisi olla vähän herkkänä, sillä luonnollisesti porauksesta tuli limakalvoille haavoja. Kuitenkin tuntui, että hevonen meni vain huonommaksi, en kuitenkaan laittanut huonoutta hampaiden piikkiin, koska välilähän menee huonommin ja se on ihan normaalia. Mutta Piian valmennuksessa viime maanantaina tuli sellainen tunne että nyt ei kaikki ole OK. Niki ei ole ollut ikinä niin huono, ei edes neljä vuotiaana ole tehnyt mitään tuollaista. Pää oli todella levoton, tavallistakin levottomampi ja Niki oli kumman rauhaton yleisestikin. Tämän valkun jälkeen se oli myös kotona ihan todella todella huono. Tässä vaiheessa aloin miettimään johtuuko hampaista, olin kuitenkin vähän skeptinen, koska en ajatellut että operaatiosta olisi seurannut tälläistä ja Teivostakin eläinlääkäri vahvisti, että ei pitäisi tulla tuollaisia reaktioita mitä Niki teki. Kuitenkin varattiin aika Vermosta Jukka Holopaiselle, joka on kuulemma Suomen paras hevosten hampaisiin erikoistunut lääkäri. Päästiinkin peruutuspaikalta vastaanotolle jo tämän viikon maanantaina, seuraava aika olisi ollut vasta huhtikuussa, joten onni oli meidän puolella!
Vermossa Holopainen sitten teki muutamia löydöksiä, jotka mua itseäni järkytti, ei oikeastaan pahuudeltaan vaan miksi ne oli tulleet. Ensinnäkin Nikin hampaat oli porattu väärin, sillä muodon olisi pitänyt olla kartioimainen, mutta Nikillä poraus oli tehty vain suoraan. Takahampaat joita hiottiin ei olisikaan pitänyt hioa, sillä ne eivät olleet ikinä liian korkeat, vaan välissä olleet hampaat liian matalat ja ylähampaat liian pitkät! Suussa oli siis kova paine Nikin purressa ja sehän oli tehnyt hevosesta todella kipeän. Lisäksi Nikillä oli myös sudenhammas joka olisi pitänyt poistaa, mutta hevoselle ei haluttu tuottaa enää enempää kipua, joten annoimme sen vielä olla. Hammasvälejäkin olisi myös pitänyt aukaista lisää, koska ruokaa jäi niihin vieläkin, mutta Niki oli niin kipeä, ettei sitäkään voitu tehdä. Hiottiin kuitenkin hampaita takaisin parempaan balanssiin ja tehtiin kuolaimelle vähän paikkaa. Seuraava aika joko kesäkuussa tai elokuussa, riippuen miltä hevonen tuntuu.
Kyllä mua lääkärikäynnin jälkeen vihastutti niin paljon, etten oo koskaan ollut niin vihainen kellekään. Kaikkihan me ollaan vain ihmisiä ja jokainen tekee virheitä, ikävä kyllä tässä tilanteessa hevonen jouti kärsimään hyvin paljon eläinlääkärin tekemistä virheistä. Suuta ei oltu katsottu kunnolla kokonaisuutena, sillä ajatus oli ollut oikea, mutta toteutus oli mennyt 'vähän' metsään... Ja takahampaissa oli tosiaan unohdettu kokonaan, että ne välihampaat voi olla liian matalat. Mua kyllä järkytti miten voitiin mennä näin metsään. Eläinlääkäri oli kyllä ilmeisesti vasta äsköttäin käynyt erikoiskoulutuksen, mutta sanoisin että kannattaisi käydä vielä toinenkin... Olisihan lääkäri myös voinut kieltäytyäkin tekemästä mitään, jos hän olisi kokenut tehtävän omille taidoille vielä liian haastavaksi, olisi varmasti ollut meille pienempi paha, mutta eipä voi mitään. Jatkossa Holopainen onkin jatkossa ainoa, joka Nikin suuhun enää ikinä koskee, muille ei sitä enää uskalla viedä.
 |
| Niki nauttimassa auringosta Vermon pihalla tyytyväisenä, kun hampaat kunnosssa! Tuolla meni muuten koko ajan ravureita ohi, Niki onneksi ei niitä pelännyt, päin vastoin! Jätkä näytti siltä, että olisi halunnut samanlaiset kärryt perään :) |
Muiden hevosten kuulumisi tulossa ehkä jossain vaiheessa, sillä koin nyt tärkeämmäksi avata tämän Nikin tilanteen teille. Suosittelen seuraamista instagramissa, jos haluatte kuulla meidän kuulumisia enemmän reaaliajassa! Käyttäjä on @esteratsut ja siellä myös asioita mistä en blogissa aina mainitse :)
